Suljettu talo – Murhamysteeriä ja perhesalaisuuksia Helsingissä

 

Eeva Loukon dekkarisarja on ehtinyt jo neljänteen osaansa, ja Suljettu talo (Otava 2025) tuntuu kuin paluulta tuttujen hahmojen pariin – juuri sopivalla tavalla. Heti ensisivuilla sujahtaa takaisin toimittaja Ronja Vaaran maailmaan, kuin ei olisi koskaan poissa ollutkaan. Loukon dekkarit erottuvat edukseen: niissä väkivallalla ei mässäillä, eikä juoni nojaa räjähtävään toimintaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Sen sijaan keskiössä ovat arjen mysteerit ja inhimilliset salaisuudet. Mielenkiintoa tuo myös se, että päähenkilö on toimittaja eikä poliisi, vaikka rikostutkijoiden näkökulmaakin käsitellään vahvasti.

Lauttasaari kääntyy rikospaikaksi

Edellisessä osassa Louko vei lukijat Bengtskärin majakkasaarelle, mutta nyt palataan tutuille kulmille Helsingin Lauttasaareen. Kaikki alkaa, kun remontin yhteydessä helsinkiläisen sairaalan lattian alta löytyy ruumiin jäänteet – kenties jopa vuosikymmenien takaa. Pian murha järkyttää myös Lauttasaaren ikonisia ekonomitaloja: yksi asukkaista surmataan kylmäverisesti. Poliisin puolella rikoksia selvittää tuttu komisario Anton Koivu ja tutkinnan edetessä paljastuu yllättäviä yhteyksiä kahden tapauksen välillä.

Perhesalaisuudet pinnan alla

Ronja kiinnostuu ekonomitalojen murhasta ja alkaa penkoa tapausta toimittajan tarmolla. Pian hänelle selviää, että tapaus on lähempänä kuin hän olisi arvannutkaan: hänen äitinsä on asunut murhapaikan taloyhtiössä, ja uhrilla oli suora yhteys häneen. Kun äiti yllättäen palaa Suomeen vietettyään vuosia Ranskassa, Ronja alkaa huomata hänen käytöksessä jotakin outoa. Onko äidillä salaisuuksia, joita hän ei halua paljastaa?

Miksi lukea Suljettu talo?

Eeva Louko on vakiinnuttanut paikkansa kotimaisen dekkarigenren kiinnostavimpien kirjoittajien joukossa. Hänen vahvuutensa on taito yhdistää arkinen realismi koukuttaviin rikosjuoniin ja Suljettu talo jatkaa tällä tiellä. Kirja sopii mainiosti niille, jotka arvostavat psykologista jännitystä, henkilövetoista kerrontaa ja kaupunkimiljöön tarkkaa kuvausta.

Tämän voisi sijoittaa monenkin Helmet-lukuhaasteen kohtaan, mutta minä valitsin sille numeron 9: "Kirjassa on konflikti." Ja sitä täältä löytyy – niin menneisyydestä kuin nykyhetkestäkin.