Kuuden kättelyn päässä hyvästä mielestä

 

Anne Muhonen: Kuuden kättelyn sääntö (Hertta Kustannus 2025)

Vuoden ensimmäinen täyden viiden tähden kirja antoi odotuttaa itseään helmikuulle asti, mutta odotus palkittiin kirkkaasti. Anne Muhosen Kuuden kättelyn sääntö oli lukukokemus, joka toi iloa, lämpöä ja seikkailun tuntua.

Muhosen nimi on minulle tuttu jo entuudestaan, sillä olen lukenut hänen sarjakuviaan ja törmännyt hänen kuvittamiinsa teoksiin kirjaston lastenosastolla harva se päivä. Tällä kertaa käsissäni oli kuitenkin aivan uudenlainen kirja – nuorille suunnattu säeromaani, joka imaisee mukaansa ja kuljettaa lukijansa Espanjan aurinkoon.

Säeromaanin matkassa sydänsuruista seikkailuun

Tarina käynnistyy erosta. 19-vuotias Pihla jää yksin yhteiseen kotiin, kun hänen avopuolisonsa päättää lähteä. Elämä tuntuu tyhjältä, mutta eron taustalla kummittelee myös leikkimielinen, mutta nyt yllättävän merkityksellinen veto: Pihlan exä ei usko, että kuuden kättelyn sääntö voisi oikeasti toimia. Entä jos se kuitenkin toimii? Entä jos Pihla todella onnistuisi pääsemään jalkapalloilija Jude Bellinghamiin asti vain kuuden tuttavuuden kautta? Ja entä jos… sillä keinolla saisi takaisin sen, joka lähti?

Kuuden kättelyn sääntö pohjautuu unkarilaisen kirjailijan Frigyes Karinthyn vuonna 1929 esittämään teoriaan, jonka mukaan kaikki maailman ihmiset ovat vain kuuden tuttavan kautta yhteydessä toisiinsa. Kättelyn on tapahduttava niin, että molemmat osapuolet tietävät toistensa etunimen. Ajatus kiehtoo ja sydänsuruistaan sisuuntuneena Pihla lähtee yksin Espanjaan. Ensimmäistä kertaa elämässään hän matkustaa ulkomaille ilman seuraa – ja heti alkuun hänen puhelimensa varastetaan.

Mitä silloin voi tehdä? Hengittää syvään, luottaa ja jatkaa matkaa.

Kiehtova lukukokemus, joka jättää hyvän mielen

Lukijana elin mukana jokaisessa kohtaamisessa, jännitin, löytyykö oikeat henkilöt auttamaan Pihlaa eteenpäin, ja pohdin, kuinka moni meistä olisi valmis kokeilemaan samaa. Vaikka Kuuden kättelyn sääntö ei ollut runollisesti yhtä vahva kuin jotkut aiemmin lukemani säeromaanit, sen tarina kantoi upeasti juuri tässä muodossa. Säeromaanin tyyli tekee kirjasta helposti lähestyttävän, mutta samalla se tarjoaa kaunista ja rikasta kieltä. Uskon vahvasti, että säeromaani on tullut jäädäkseen nuortenkirjallisuuteen.

Nuortenkirjallisuudessa törmää usein suuriin konflikteihin, mutta tässä tarinassa oli jotain virkistävän arkista ja samaistuttavaa. Hyvän mielen kirjat ilman liiallista draamaa ovat harvassa ja juuri siksi Kuuden kättelyn sääntö erottuu edukseen. Joskus nuortenkirjoissa käytetään turhan töksähtelevää kieltä ja runsaasti kirosanoja. Tässä kirjassa ei ollut sitä ongelmaa – kerronta soljui sujuvasti ja tarina oli alusta loppuun miellyttävää luettavaa.

Tämä tarina ansaitsee valkokankaan

Helmet-lukuhaasteessa sijoitin tämän kirjan kohtaan 20: Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja. Ja tosiaan, voisin hyvin kuvitella Pihlan seikkailut Espanjassa elokuvaksi! Ajatus kuuden kättelyn säännöstä, uusien ihmisten kohtaamisesta ja itsensä löytämisestä yksin matkustaessa olisi loistavaa katsottavaa.

Mutta ennen kuin elokuvaversiota odotellaan, kannattaa tarttua itse kirjaan. Kuuden kättelyn sääntö on hyvän mielen tarina, joka muistuttaa, että jokainen matka kannattaa tehdä ennen kaikkea itsensä vuoksi – ei toisten takia.