Rakkaushypoteesi: Tunteita, tutkimusta ja osastovalinnan tuskaa

 

Ali Hazelwood: Rakkaushypoteesi
(WSOY 2025, suomentanut Päivi Pouttu-Delière)

Romanttinen komedia ei ole yleensä oma kirjavalintani, vaikka elokuvamuodossa kyseinen genre onkin aina maistunut. Mutta Rakkaushypoteesi todisti, että myös kirjamuotoinen romcom voi olla nautittava ja jopa koukuttava lukukokemus. Tämä romaani suorastaan huutaa elokuvakäsikirjoitusta – sen verran selkeästi rakennettu, napakka ja viihdyttävä juoni on kyseessä.

Kirjan keskiössä on klassinen mutta aina yhtä toimiva trooppi: valeseurustelu, joka tietenkin saa yllättäen todellisia tunteita pintaan. Ympäristö on akateeminen, tarkemmin sanottuna Stanfordin yliopiston biologian laitos, ja hahmot ovat aikuisia – ei siis teiniromanssia, vaan täysi-ikäisten kohtaamisia, valintoja ja tunteiden monimutkaisuutta.

Päähenkilö Olive Smith on määrätietoinen, hieman kömpelö mutta sydämellinen tohtoriopiskelija, joka haluaa ystävälleen todistaa päässeensä yli vanhasta suhteestaan. Paniikinomaisesti hän päätyy suutelemaan ensimmäistä vastaantulijaa – joka sattuu olemaan Adam Carlsen, yliopiston jäyhä ja tunnetusti tiukka nuori professori. Tilanne saa yllättävän käänteen, kun molemmille selviää, että he voisivat hyötyä valesuhteesta. Siitä alkaa keskiviikkoisin toistuvat kahvitteluhetket, jotka hiljalleen muuttuvat yhä vähemmän valheellisiksi.

Itse koin kirjan rentouttavana ja piristävänä lukemisena, ja oli erityisen virkistävää, ettei päähenkilö ollut teini, vaan aikuinen nainen akateemisen uran kynnyksellä. Tällainen tutkijapolku oli omalle taustalleni uusi tuttavuus ja toi tarinaan kiinnostavaa näkökulmaa.

YA vs. NA – missä kulkee raja?

Hazelwoodin kirja herätti meillä kirjastossa jälleen keskustelua siitä, mihin osastoon New Adult -kirjat oikeastaan kuuluvat. Samalla nousi pintaan kysymys: mitä eroa on Young Adult (YA) ja New Adult (NA) -kirjallisuudella?

YA-kirjallisuus keskittyy teemoihin, jotka koskettavat nuoria – yleensä 12–18-vuotiaita. Tarinoiden tapahtumaympäristöt ovat usein kouluja, kotia tai ystävyyssuhteita, ja käsitellyt aiheet liittyvät identiteettiin, itsenäistymiseen ja ensirakkauteen. Hahmot ovat nuoria, ja kieli sekä kerronta suunnattu nuoremmalle lukijalle.

NA-kirjallisuus sen sijaan liikkuu siirtymävaiheessa nuoruudesta aikuisuuteen. Päähenkilöt ovat yleensä 18–30-vuotiaita, ja tarinoissa käsitellään aikuistumista, opintoja, työelämän alkua, seksuaalisuutta ja ihmissuhteiden monimutkaisuutta aikuisuuden kynnyksellä. NA-kirjoissa voi olla enemmän seksuaalista sisältöä tai kypsämpiä teemoja kuin YA-kirjoissa – vaikka kirjoitustyyli säilyisi helposti lähestyttävänä.

Tässä kohtaa tulee vastaan kirjastojen käytännön ongelma: mihin nämä NA-kirjat sijoitetaan, kun ne eivät selvästi istu nuorten- eivätkä täysin aikuistenosaston lokeroon?

Kirjastopohdintaa osastorajojen ristipaineessa

Budjettisyistä NA-kirjat päätyvät usein nuortenosastolle, sillä lasten- ja nuortenkirjallisuuteen on monesti enemmän määrärahaa. Mutta Rakkaushypoteesin kaltaisten kirjojen kohdalla tilanne alkaa tuntua keinotekoiselta: Olive ja Adam ovat aikuisia, ympäristö on akateeminen, ja teemat käsittelevät aikuistumisen jälkeistä elämää. Onko silloin oikein, että kirja sijoitetaan nuortenosastolle vain budjetin vuoksi?

Tässä tapauksessa sain kirjan siirrettyä aikuisten puolelle vedoten siihen, että suomennoksessa mainitaan sen olevan kirjailijan ensimmäinen aikuistenkirja. Mutta ruotsinkielinen versio ja jatko-osa löytyvät edelleen nuortenosastolta – mikä kertoo linjattomuudesta. Sama ongelma toistuu esimerkiksi Icebreaker-kirjassa, jonka K18-takamerkinnästä huolimatta sijaitsee nuortenhyllyssä.

On myös huomionarvoista, että osa kustantamojen tilauslistoista ei selvästi erittele YA- ja NA-kirjoja toisistaan, mikä tekee tilaamisesta haastavaa. Vaikka en itse kirjoja tilaa, olen usein kyselemässä niiden perään, jos jokin odotettu teos puuttuu valikoimasta. Tilaajat voivat toki vinkata toisilleen, jos kirja sopisi paremmin toiseen osastoon.

Löytävätkö NA-kirjat lukijoilleen?

Mitä väliä sitten sillä on, missä hyllyssä kirja sijaitsee? Lainatahan voi molemmista. Mutta kun aikuisten kaunokirjallisuus on niin laaja, yksittäiset NA-kirjat hukkuvat sinne helposti. Nuortenosasto taas voi tuntua liian nuorelta kohderyhmältä, jolloin esimerkiksi parikymppinen lukija ei löydäkään itseään kiinnostavia tarinoita.

Olisiko aika luoda ihan oma paikka NA-kirjallisuudelle? Tai vähintään yhtenäistää linjat kirjastojen välillä?

Lukijat, mitä mieltä te olette? Etsittekö NA-kirjoja nuorten- vai aikuistenhyllystä – vai jäättekö niiden ja YA:n väliin hämmentyneinä?