Sanat, jotka kantavat – juhla kirjallisuudelle ja Eeva Kilvelle

Kun valmistelin Lukemalla hyvinvointia arkeen -hankkeen päätöstilaisuutta, halusin löytää vieraan, joka osaisi puhua lukemisen merkityksestä tavalla, joka todella koskettaa. Sellaisella tavalla, että sanat jäävät mieleen ja tuntuvat sydämessä.

Tartuin Anna-Riikka Carlsonin teokseen Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY 2024), ja jo ensimmäisten sivujen jälkeen tiesin, että hän olisi täydellinen keskustelukumppani. Carlsonin kirja ei kerro vain Eeva Kilvestä, vaan myös kirjallisuuden voimasta: siitä, miten sanat voivat muuttaa meitä, kantaa meitä ja joskus jopa pelastaa.

Kirjallisuudella on harvinainen kyky ylittää sukupolvet ja rakentaa siltoja ihmisten välille. Se lohduttaa, yhdistää ja antaa äänen kokemuksille, joille emme itse löydä sanoja. Carlsonin teos on lämmin, viisas ja lempeän humoristinen kunnianosoitus Eeva Kilvelle, mutta samalla se on rakkaudentunnustus kirjallisuudelle itselleen.

Kirja kuljettaa lukijan läpi Kilven elämänvaiheiden, mutta yhtä lailla se avaa Carlsonin omaa matkaa: lukijana, kirjallisuuden ammattilaisena ja ajattelijana. Teksti on täynnä oivalluksia, jotka pysäyttävät ja jotka tekevät mieli alleviivata, palata niihin myöhemmin ja nyökätä hiljaa itsekseen.

Eeva Kilven kirjoituksissa on jotain, joka ei vanhene. Ne puhuvat sodasta, rakkaudesta, luonnosta ja vanhuudesta tavalla, joka tuntuu ajattomalta ja aidosti inhimilliseltä. Carlson näyttää, miten nämä teemat resonoivat edelleen, ei vain kirjallisuuden kentällä vaan myös lukijoiden sydämissä. Hän muistuttaa, että lukeminen ei ole koskaan vain yksinäinen teko, vaan hiljainen vuoropuhelu. Kirjat antavat meille sanat, joita emme muuten osaisi käyttää, ja auttavat katsomaan maailmaa herkemmin ja inhimillisemmin.

Kirjan ytimessä on myös kohtaaminen. Carlsonin ja Kilven tapaaminen on konkreettinen, mutta samalla se symboloi kirjallisuuden kykyä yhdistää. Sanat luovat siltoja sukupolvien, lukijoiden ja kirjailijoiden sekä menneen ja nykyhetken välille. Jokaisella sivulla tapahtuu pieni ihme: lukija kohtaa sekä Kilven että itsensä, ja juhla jatkuu vielä pitkään viimeisen sivun jälkeen.

Lukiessani jäin miettimään, kuinka moni ystävyys, oivallus tai elämänmuutos on saanut alkunsa kirjasta. Kuinka usein olemme löytäneet yhteyden toiseen ihmiseen puhumalla lempikirjasta? Carlsonin teos tuntuu kutsulta pysähtyä, kuunnella ja muistaa, miksi luemme ja miksi sanat yhä merkitsevät.

Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä on kirja kirjallisuuden elinvoimasta. Se muistuttaa, että sanat voivat olla juhla, joka ei koskaan pääty, kunhan joku vielä lukee, keskustelee ja jatkaa tarinaa eteenpäin.

Näissä tunnelmissa odotan tulevaa vierailua innolla. Anna-Riikka Carlson saapuu Pietarsaaren kaupunginkirjastoon tiistaina 18.11.2025 klo 18.30.
Lämpimästi tervetuloa mukaan juhlimaan sanojen voimaa ja ehkä huomaamaan, miten sanat kantavat meitä pidemmälle kuin arvaammekaan.