Lukemalla hyvinvointia arkeen – enemmän sivuja elämään

Tämä teksti on syntynyt Pietarsaaren kaupunginkirjastossa toteutetun Lukemalla hyvinvointia arkeen -hankkeen pohjalta, jonka tavoitteena oli tuoda näkyväksi lukemisen hyvinvointivaikutuksia ja innostaa aikuisia tekemään lukemisesta osa arkeaan. 

 

Hanke alkoi siitä ajatuksesta, miten paljon hyvää lukeminen tekee ihmiselle ja miksi me silti voimme huonosti. Paperille kirjoitetusta hankehakemuksesta kasvoi jotain suurempaa. Hankeen myötä syntyi vähitellen monia tapoja lisätä lukuintoa: lukuretriittejä, luentoja, hiljaisia lukupiirejä, kirjailijavieraita ja pop-up-kirjastoja. Kaiken tämän kautta nousi esiin vahva, yhteinen oivallus: lukeminen tekee meille hyvää. Ei vain vähän, vaan monella tasolla. 

Arki vyöryy päällemme omalla tahdillaan, eikä rauhoittuminen tunnu aina olevan meidän päätettävissämme. Pysähtyminen ei onnistu, koska kaikkea tärkeää on kesken. Kirja voi silloin olla juuri se lempeä jarru, joka palauttaa meidät omaan rytmiimme. Tarinaan sukeltaminen tarjoaa hengähdystauon, jonka ei tarvitse olla pitkä ollakseen vaikuttava. Muutama sivu riittää rauhoittamaan mielen ja kirkastamaan ajatuksia. 

Tervetuloa tutkimaan, miten lukeminen vaikuttaa kehoon, mieleen, arkeen ja yhteisöihin, ja miksi siihen kannattaa palata yhä uudelleen. 

Ihmisten hyvinvointi voi huonosti, ja lukeminen voisi olla osa ratkaisua 

Moni meistä uupuu arjen kuormassa. Ruutuaika on räjähtänyt käsiin, ja informaatiota tulvii joka suunnasta. Elämän suorituspaineet kasvavat, ja moni kokee, ettei ehdi tai jaksa enää keskittyä lukemiseen. Silti yhteiskunta vaatii yhä parempaa lukutaitoa: kriittistä ymmärrystä, kykyä tulkita monimutkaisia sisältöjä ja taitoa jäsentää kokonaisuuksia. 

Vaikka huoli kohdistuu usein lapsiin ja nuoriin, unohdamme helposti aikuiset. Lukeminen ei siirry sukupolvelta toiselle, elleivät aikuiset näytä esimerkkiä. E-kirja ja äänikirja ovat mainioita tapoja lukea, mutta lapsen silmissä puhelin on puhelin. Siksi lukeminen pitää tehdä näkyväksi, konkreettiseksi ja osaksi arkea. Ja siksi myös kirjastoon vieminen on tärkeämpää kuin koskaan. 

Miksi emme enää lue? 

Digitaalinen vallankumous on muuttanut keskittymiskykyämme nopeammin kuin ymmärrämme. Ärsykkeet ovat lyhyitä, nopeita ja koukuttavia. Jos jokin ei nappaa heti, siirrymme eteenpäin. Tämä vaikuttaa myös lukemiseen: kirjan vaatimaan rauhalliseen rytmiin on vaikeampi laskeutua. 

Samalla arki täyttyy velvollisuuksista ja aikatauluista. Työ, perhe, harrastukset ja yhteisön odotukset syövät aikaa ja energiaa. Pysähtyminen kirjan kanssa tuntuu ylellisyydeltä, vaikka se olisi juuri se mitä mieli ja keho kaipaavat. 

Miksi lukeminen on edelleen välttämätöntä? 

Lukeminen ylläpitää kulttuurista muistiamme ja auttaa ymmärtämään maailmaa. Se vahvistaa yhteiskunnallista lukutaitoa ja laajentaa ajattelua. Se on elinikäisen oppimisen ydin: tapa kehittää itseään ilman, että tarvitsee rekisteröityä kurssille tai varata kalenterista iltaa. 

Ja mikä parasta, lukeminen on silta menneisyydestä tulevaisuuteen. Klassikot, tietokirjat, kaunokirjallisuus ja elämäkerrat kuljettavat meidät sinne, minne emme muuten pääsisi. 

Lukeminen tekee hyvää keholle 

Jo muutama minuutti kirjan äärellä laskee stressihormoneja ja rauhoittaa sykettä. Hengitys syvenee ja mieli tasaantuu. Erityisen suuri hyöty on iltarutiinissa: kirja ennen nukkumaanmenoa lisää syvän unen määrää, ja juuri syvä uni korjaa kehoa, vahvistaa muistia ja tasapainottaa mielialaa. 

Lukeminen tekee hyvää myös aivoille. Se aktivoi muistia, kielellisiä taitoja ja mielikuvitusta. Etenkin ikääntyessä lukeminen voi hidastaa muistitoimintojen heikkenemistä ja herätellä muistoja, joita ei ole käsitelty vuosiin. Vanhainkodeissa ääneen lukeminen herättää usein keskusteluja ja muistoja, joita ei muuten nousisi pintaan. 

Myös silmät ja kehon asento hyötyvät. Kirjaa lukiessa katse liikkuu luonnollisesti rivien mukana ja saa lepohetkiä sivua kääntäessä. Puhelimen sinivalo ja staattinen tuijotus sen sijaan kuormittavat silmiä ja aiheuttavat päänsärkyä, kuivuutta ja univaikeuksia. Lukiessa asento on usein rennompi ja vähemmän kuormittava kuin puhelinta selatessa. 

Lukeminen tekee hyvää mielelle 

Lukeminen voi muuttaa päivän tunnelman muutamassa minuutissa. Se keventää stressiä, selkeyttää ajatuksia ja lohduttaa. Kaunokirjallisuus kasvattaa empatiakykyä, sillä sen kautta elämme hetken jonkun toisen elämää. 

Lukeminen vahvistaa myös tietoista läsnäoloa. Kun luemme tarkkoja kuvauksia ympäristöistä, ihmisistä tai tilanteista, alamme havainnoida myös omaa elämäämme herkemmin. 

Terapioissa lukemista ja kirjoittamista hyödynnetään hoitokeinoina, sillä ne lisäävät itsetuntemusta ja auttavat jäsentämään omia kokemuksia. Lukeminen lievittää tutkitusti ahdistusta ja masennusta. 

Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista haasteista, ja se koskettaa monia enemmän kuin arvaammekaan. Kun ympärillä on hiljaista, tutut tarinat voivat olla turvasatama, paikka, jossa ei tarvitse olla yksin. Kirjojen hahmoista tulee kuin ystäviä, jotka kulkevat rinnallamme arjen keskellä ja tuovat lohtua silloin, kun kaipaa seuraa. 

Eräs asiakas sanoi sanat, jotka jäivät mieleeni: 
“Näissä kirjoissa ovat minun ystäväni. Tunnen heidät ja tiedän, että heille käy hyvin.” 

Tämä lause kertoo paljon: tarinat voivat antaa toivoa ja jatkuvuutta, kun elämä tuntuu epävarmalta. Siksi on tärkeää, että yksinäisyyttä ymmärretään, ei vain tilastona, vaan tunteena, joka vaikuttaa hyvinvointiimme. Kun tunnistamme sen merkityksen, voimme luoda tiloja ja hetkiä, joissa kukaan ei jää yksin, edes ajatuksissaan. 

Näin saat lukemisen osaksi arkea 

Jos lukeminen on jäänyt tauolle, aloita pienesti. Päätä, että luet tänään yhden luvun tai edes muutaman sivun. Huomaamattasi huomaat palaavasi kirjaan seuraavinakin päivinä. 

Luo itsellesi mieluinen hetki lukemiselle. Jollekin se on rauhallinen aamuhetki, toiselle iltatee ja viltinpehmeä nojatuoli. Jotkut lukevat bussissa, toiset pukuhuoneessa lasten treenien aikana. Kun kirja on mukana, tilaisuuksia syntyy joka puolella. 

Valitse sellaista, mikä oikeasti kiinnostaa. Lukeminen ei ole velvollisuus. Jos kirja ei sytytä, laita se sivuun ja valitse toinen. Inspiraatiota löytyy kirjastoista, kirjagramista, ystäviltä, lukupiireistä ja lukuhaasteista. 

Seuraa omaa ruutuaikaasi ja kysy itseltäsi, haluatko siirtää siitä osan lukemiselle. Pienikin muutos voi kasvattaa yllättävän määrän lukukokemuksia vuoden aikana. 

Yhteisöllisyys voi myös tukea lukemista. Hiljaiset lukupiirit eli silent book clubit ovat loistava esimerkki: luetaan yhdessä, mutta omissa maailmoissamme. Ja jos tarinat kutsuvat äänikirjana, anna mennä. Tärkeintä on, että tarina kulkee mukanasi tavalla tai toisella. 

Yhteenveto 

Pietarsaaren kaupunginkirjaston lukuhanke tavoitti puolentoista vuoden aikana yli tuhat ihmistä. Se oli matka, joka osoitti, kuinka monella tavalla lukeminen vaikuttaa hyvinvointiimme. Jokainen luentotilaisuus, lukuhetki ja hiljainen lukupiiri vahvisti samaa havaintoa: kirjat tekevät elämästä lempeämpää. 

Vaikka hanke on päättynyt, sen ydinajatus ei ole kadonnut. Meistä jokainen voi olla lukulähettiläs. Jokainen jaettu kirja, jokainen innostunut suositus ja jokainen yhteinen kirjastokäynti voi olla jonkun toisen lukukipinän alku. 

Ja joskus jo yksi sivu voi muuttaa koko päivän suunnan. 📚✨