Romeo ja Julia manga-versiona – William Shakespearen klassikko uudessa asussa

On kirjoja, jotka eivät ole vain tarinoita. Ne ovat aikakapseleita. William Shakespearen Romeo and Juliet on minulle juuri sellainen.

Kun kirjastoomme saapui useampi osa Manga Classics -sarjaa, tartuin niistä ensimmäisenä tähän klassikkoon. Tunnustan heti alkuun: yleensä kierrän mangan kaukaa. Aivoni eivät suostu yhteistyöhön käänteisen lukusuunnan kanssa. Tällä kertaa huoli oli turha, sillä teos oli toteutettu tavalliseen länsimaiseen lukusuuntaan. Lukukokemus sujui siis ilman akrobatiaa.

Piirrostyylistä sen sijaan pidän paljon. Yläasteella piirsin itsekin mangaa, vahvasti Pokémonin inspiroimana. Ehkä juuri siksi tämä versio tuntui yllättävän luontevalta. Kuvitus kantoi tarinaa hienosti, vaikka pieni jatkuvuusvirhe ärsytti: kannessa Julialla on vaaleat hiukset, mutta sisäsivuilla ne ovat ruskeat. Identiteettikriisi vai valaistuksen taikaa, mene ja tiedä.

Tarina, jonka osaa melkein ulkoa

Romeon ja Julian tarina on niin tuttu, että repliikit tuntuvat tulevan selkäytimestä. Luin kirjan englanniksi, ja ehkä juuri siksi teksti tuntui elävältä. Välillä huomasin seuraavani juonta pelkkien kuvien varassa, koska tiesin jo, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Yksi lempielokuvistani on Romeo + Juliet, jonka ohjasi Baz Luhrmann. Kävin katsomassa sen elokuvateatterissa 11-vuotiaana silloisen "poikaystäväni" kanssa. Ratkaisevalla hetkellä, kun kaikki me tiedämme mitä tapahtuu, poika huusi vaistonvaraisesti salissa: “Älä juo sitä!” Se on ehkä vilpittömin reaktio, jonka olen tragedian äärellä kuullut.

Yläkoulussa teimme koulussa oman näyttämöversion tästä näytelmästä isolle lavalle. Olin itse vuotta vanhempi kuin näyttelijät, joten päädyin käsikirjoituksen ja tekniikan pariin. Valot, äänet ja ystävien heittäytyminen lavalla tekivät tarinasta konkreettisen. Se oli yksi niistä kokemuksista, joissa klassikko herää oikeasti henkiin.

Onko tämä rakkaustarina vai varoituskertomus?

Kun tarinaa katsoo aikuisen silmin, se on oikeastaan aika karu. Julia on 14-vuotias ja rakastuu ensimmäistä kertaa. Sukujen vihanpito estää avoimuuden, vanhemmat suunnittelevat toista avioliittoa, ja ratkaisut tehdään nopeammin kuin ehtii sanoa “kohtalokas väärinkäsitys”. Romeo puolestaan unohtaa Rosalinensa salamannopeasti nähdessään Julian.

Nuorempana näin tämän puhtaana rakkaustarinana. Nyt mietin, miten yksi ihastuminen voi eskaloitua näin dramaattiseksi ketjureaktioksi muutamassa päivässä. Ehkä siksi tarina edelleen puhuttelee. Se on tunnekuohun äärimmäinen versio. Kaikki tapahtuu suuresti, nopeasti ja peruuttamattomasti.

Romeo ja Julia – alkuperäinen kielletyn rakkauden tarina

Kirjavinkkauksessa yritin myydä alkuperäistä näytelmää lukiolaisille muistuttamalla, että ilman Romeota ja Juliaa meillä ei olisi Twilightia, West Side Storya tai 90-luvun Leonardo DiCapriota tuijottamassa maailman surullisimpana merta.

Jos kielletty rakkaus kiinnostaa, tässä on se alkuperäinen tarina. Se ensimmäinen draamakuningatar ja paha poika jo vuodesta 1597.

Ehkä juuri siksi tämä klassikko kestää aikaa ja uusia tulkintoja, myös manga-muodossa. Tarina toimii, vaikka formaatti vaihtuu.

Helmetin lukuhaasteessa teos sopii mainiosti kohtaan 1. Brittiklassikko. Ja vaikka kuinka luulisi tuntevansa sen läpikotaisin, Romeo ja Julia onnistuu yhä herättämään tunteita. Se on klassikon merkki.