Kun elämä antaa uuden luvun – Jenny Colganin Uusia lukuja ja onnellisia loppuja

 

Jenny Colgan: Uusia lukuja ja onnellisia loppuja
Gummerus 2020
Suomentanut Paula Takio

Olin lukenut Jenny Colganilta aiemmin vain Koti pikkusaarella -sarjan, joka tarjosi juuri sellaista hyväntuulista feelgoodia, jota kesälomalla kaipaan. Niinpä kun kaipasin lomalle jotain kevyempää ja lämminhenkistä luettavaa, nappasin kirjastosta mukaan Uusia lukuja ja onnellisia loppuja -kirjan, joka aloittaa Kirjakauppa Skotlannissa -sarjan.

Ja täytyy sanoa, että tämä osui aika hyvin siihen mielentilaan, jossa kesällä haluaa lukea.

Aiemman sarjan päähenkilö Flora oli minulle välillä suorastaan raivostuttava. Häntä olisi tehnyt mieli ravistaa välillä kunnolla ja käskeä katsomaan tilannetta hieman toisenlaisesta näkökulmasta. 😄 Siksi oli oikeastaan aika virkistävää huomata, että tämän sarjan päähenkilö Nina on jotain aivan muuta.

Nina oli minulle paljon helpommin samaistuttava hahmo. Hänen ajatuksiaan ja epävarmuuksiaan oli mukava seurata, ja ehkä erityisesti siksi, että hänen elämänsä pyörii kirjojen ympärillä. Nina työskentelee aluksi kirjastossa, kunnes rakas työpaikka suljetaan uuden modernin mediakeskuksen tieltä. Ja sitten hän tekee jotain, mikä kuulostaa samaan aikaan sekä aivan ihanalta että hieman hullulta: perustaa pakettiautoon käytettyjen kirjojen kiertävän kirjakaupan.

Siis kirjakauppa pakettiautossa! Voiko kirjaihmiselle keksiä paljon parempaa lähtökohtaa feelgood-romaanille?

Nina menettää työnsä kirjojen parissa, mutta huomaa vaikeuksien kautta päätyvänsä aivan uudenlaiseen elämään. Pakettiautokirjakaupan myötä edessä on myös muutto Skotlannin ylämaille pieneen idylliseen kylään. Uusi elämä tuo Ninan ympärille värikkään joukon ihmisiä, joilla kaikilla tuntuu olevan omat tarinansa ja omat salaisuutensa.

Ja tietysti mukana on myös ripaus romantiikkaa. Voisiko Ninan elämään ilmestyä mies, joka vetäisi vertoja kirjojen sankareille?

Minulle kirjan suurin viehätys oli kuitenkin juuri kirjojen ja ihmisten yhdistelmä. Nina rakastaa kirjoja ja ymmärtää, kuinka tärkeä oikea kirja voi olla juuri oikealla hetkellä. Siinä oli jotain tuttua ja lämmintä. Ehkä kirja-alalla työskentelevänä sitä löytää helposti yhteyksiä myös omaan arkeen – vaikka oma työpaikka ei sentään kulje pakettiautolla ympäri Skotlantia. Ainakaan vielä. 😉

Ja Skotlanti miljöönä on jälleen kerran suuri plussa. Olen lukenut viime aikoina useamman kirjan, jossa Skotlannin maisemat ovat olleet vahvasti mukana, ja alan olla aika vakuuttunut siitä, että minun pitäisi ihan oikeasti päästä sinne joskus. Colgan onnistuu rakentamaan maisemista sellaiset, että mielessä alkaa helposti näkyä vihreät kukkulat, pienet kylät ja tuulessa huojuvat maisemat.

Uusia lukuja ja onnellisia loppuja ei ehkä mullistanut maailmankuvaani, mutta eihän feelgoodin tarvitsekaan. Joskus kirjalta kaipaa ennen kaikkea sitä, että sen parissa on hyvä olla. Tämä oli juuri sellainen kirja.

Ja vaikka oma luettavien kirjojen lista on jo valmiiksi aivan liian pitkä – sellainen, jonka kanssa voisi perustaa oman kirjakaupan – täytyy sinne nyt lisätä muutama Jenny Colganin kirja lisää.

Maailma on ehkä ihan oikeasti hieman parempi paikka, kun lukee vähän enemmän feelgoodia. ❤️